Uusi vanha katto

Lämmin syksy näyttää jatkuvan edelleen, vaikka on jo marraskuu. Ruusupensaassakin on vielä muutama kukka! Otan sata kertaa ennemmin kurakeliä ja pimeää, kuin pakkasta ja lunta! Melkein toivon, että koko talvi olisi tällaista. Vain jouluna voisi olla -7 ja maa valkoisena… ; )

Koska taloremonttia ei ole tullut vähään aikaan harrastettua, alkoi loppukesästä tuntua, että jotain pientä voisi jo tehdä.. Ja niin kuin remonttien suhteen usein käy, se ”pieni” osoittautui loppujen lopuksi aika suureksi. Voisi jopa sanoa, että mikäli olisin tiennyt kaiken sen, minkä nyt tiedän, olisin ehkä harkinnut asiaa hieman tarkemmin… Toisaalta on hyvä, kun kaikkea ei etukäteen tiedä, näin voi löytää itsestään uusia ulottuvuuksia!

Jo vuosia olin katsellut pirtin haltex-levyillä peitettyä kattoa sillä silmällä, että jonakin päivänä sille jotakin teen… Ja viimein se päivä koitti! Elokuun puolessavälissä sain yhdeksi päiväksi kaverin ja homma laitettiin alulle. Huonekalut siirrettiin keittiön puolelle ja levyt lähtivät katosta. Haltexit oli ihan helppo repiä pois, mutta niitä varten naulatut laudat olivat aika lujassa. Ennen vanhaan on käytetty kunnon nauloja, rakennelmat on tehty kestämään maailman tappiin saakka!

Olimme varautuneet silmä- ja hengityssuojaimin, haalarein ja hansikkain siihen, että levyjen päällä on runsain määrin kaikenlaista kymmenien vuosien aikana kertynyttä tavaraa; ylempää varissutta hiekkaa ja sammalta, hiiren kakkaa… Ihmeen vähän siellä em. aineksia kuitenkin oli! Ja alta paljastui leveistä, pelkkaan sahatuista laudoista rakennettu ns. lomalautakatto! :) Olinhan ihan onskuna! Olin kyllä tiennyt, minkälainen katto siellä on, mutta olin mielessäni kuvitellut sen olevan ihan kapeista rimoista tehty… Vaikka katossa oli hieman ”reikiä”, oli se kuitenkin sata kertaa ihanampi kuin levykatto ja huoneeseen tuli korkeuttakin parikymmentä senttiä lisää.

Katon purkaminen oli, näin jälkeenpäin ajateltuna, se kaikkein helpoin osa koko hommasta. Laudat oli maalattu noin "sata" vuotta sitten kalkkimaalilla, joka rapisi iloisesti alas pelkällä katuharjalla rapsuttamalla. Maali ei kuitenkaan lähtenyt kunnolla ja kokonaan. Rapsuttamista eri työvälineillä kestikin sitten ihan useampi viikko… kun yhtenä päivänä ei jaksanut tai ehtinyt kamalasti katon kimpussa touhuta. Maalin alta paljastuvat laudat olivat ihanan harmaat, mutta koska halusin valkoisen katon, jatkoin raaputtamista hiki hatussa. Haltex-levyjen aikana katossa oleva paksu, huoneen etuseinästä takaseinään kulkeva kannatinhirsi oli kokonaan näkyvissä ja sen yläpuolella olevat kolme pienempää, toisin päin kulkevaa hirttä näkyivät vain puoliksi. Näiden kolmen hirren päälliset olivat täynnä tomua ja möhnää… Katossa on lisäksi lankkuja, jotka on naulattu kattolautoihin kiinni. Näiden lankkujen ja kattolautojen väliin jää pienen pieniä rakosia (varmaan yli sata…), jotka olivat myös täynnä jotain, mikä piti saada pois.. Parin imurointikerran jälkeen pesin hirsien päällisiä ja em. rakosia niin, että käsineistä huolimatta melkein nahka irtosi sormista… Pyyhin myös koko katon kostealla muutamaan kertaan.

Oma lukunsa oli katon tilkitseminen… Kyselin neuvoa monelta eri ihmiseltä ja sain suunnilleen yhtä monta ohjetta. Vakaa aikomus oli käyttää pelkästään perinteisiä keinoja, mutta jossakin vaiheessa sorruin kokeilemaan jopa uretaania… Siinä vaiheessa, kun leikkasin tämän ihme-tökötin tahrimia hiuksiani, totesin että uretaanin ja minun yhteistyö ei kerta kaikkiaan luonnistu…

Uula-tuotteelta kerrottiin, että katto pitää maalata vernissa-pohjaisella petrooliöljymaalilla. Ja sillähän minä sitä aloin sutia… Maali haisi aika pökerryttävälle… Vaikka ikkuna ja ovi olivat koko ajan auki, oli pakko käydä välillä ulkona haukkaamassa happea. Ajattelin ensiksi, että perinteitä kunnioittaen maalaan koko katon pensselillä, sillä pensselin ja telan jälkikin on erilainen. Ensimmäinen maalikerros oli kuitenkin niin nihkeää vedettävää, että otin aika pian kapean mohairtelan käyttöön. Telan mukana vanhaa kalkkimaalia alkoi irrota edelleen! Pensselillä piti kuitenkin maalata tosi paljon, sillä katossa ei kovin paljon täysin sileää pintaa ole. 9 litran purkki meni miltei kokonaan ensimmäiseen maalaukseen. Toisella kerralla maalia kului huomattavasti vähemmän ja itse maalauskin sujui paljon helpommin. Toisen kerroksen maalasin kokonaan pensselillä. Vielä kahden kerroksen jälkeen katosta kuulsi paikka-paikoin harmaata ja korjailin kattoa kolmannella maalikerroksella. Levityskertojen välillä maalia piti aina kuivatella pari vuorokautta.

Katto on ollut jo muutaman viikon suunnilleen valmis, seiniin pitäisi vielä saada tapetit... Tilasin Pihlgren & Ritola Oy:ltä vanhanajan tapettimalleista näytteitä. Mallin olenkin jo valinnut ja tapetointikaverit varannut, muuta työtä on vain ollut nyt niin paljon, että koko homma on ollut toistaiseksi jäissä. Tavoitteena on saada huone valmiiksi ja huonekalut paikoilleen viimeistään jouluksi.