tiistai 21. heinäkuuta 2009

Nyt se on sitten ohi...

..poikima-aika nimittäin, sillä toissayönä klo 3.25 Verbena pyöräytti pojan maailmaan! :D Viimeinkin tämä kaikkien aikojen pisin poikima-rumba on päättynyt kestettyään kokonaista NELJÄ kuukautta!!! Jakson pitäisi kaikkien ohjekirjojen mukaan kestää 6 - 8 VIIKKOA! Nämä mammat eivät ole ilmeisesti opuksia lukeneet ja poikivat miten tahtoivat... Tietysti sonnit olisi pitänyt ottaa karjasta pois parin kuukauden astutuskauden jälkeen, mutta tosi monta mammaa olisi jäänyt poikimatta. Ja sääntöjen mukaan ne olisi pitänyt lähettää viimeiselle matkalle teurastamoon. Sonnipojat ovat ennenkin olleet laitumella pidempään kuin kaksi kuukautta, mutta poikimiset ovat kuitenkin tapahtuneet kohtuu-ajassa. Viime kesä oli aika sateinen ja laumoissa nuoria poikia astumassa, ne ovat selkeästi vaikuttaneet asiaan.

Toissayö oli muutenkin työntäyteinen, sillä heppa V sai illalla ähkyn! Ensimmäisen eläissään, vaikka on jo 14v vanha! Hepat joutuivat olemaan muutamia päiviä tarhassa ja muutaman tunnin jokirantalaitumella olo ei sopinut! Tytön hätäinen viesti yhdentoista aikaan illalla sai minutkin ulos ja kahteen saakka pelastimme kaveria. Vichy, öljy ja taluttaminen eivät auttaneet, oli pakko soittaa eläinlääkäri apuun. Rauhoittavat ja rentouttavat pistokset helpottivat ja aamulla V veti heinää niin kuin ennenkin! :)

Heppa-episodin jälkeen menin käymään navetalla ja Verbena siellä aloitteli poikimista. Kello oli jälleen kerran maagiset neljä aamuyöstä, kun pääsin nukkumaan! Miten voi ollakaan, että lukemattomia öitä tämän kevään ja kesän aikana olen kömpinyt juuri tuohon kellonaikaan nukkumaan..

Nyt saan seuraavat kahdeksan kuukautta nukkua yöni (toivottavasti!) aamuun saakka! :D Eikä kukaan kysele toisilta; oletko käynyt / kävitkö navetalla? tuletko navetalta? menetkö navetalle? tai; miten poikiminen meni? pitikö auttaa? oletko nähnyt vasikan syömässä - ihanko varmasti söi? Ei myöskään tarvitse juottaa tuttipullolla vastenhankoista vasikkaa tai laittaa sitä vastenhankoiselle mammalle syömään... Itse asiassa en halua seuraavaan kahdeksaan kuukauteen kuulla sanoja; poikia, ternimaito, sulattaa, lämmittää, juottaa!!

Nyt haluan tehdä kaikkea kivaa! Kaivella puutarhassa, maalata keittiön kaappien ovet, repiä erään inhon muovimaton lattiasta ja maalata sen alla olevat laudat, siivota, puunata ja järjestellä ..ja opiskella, mikä nyt ei aina kamalan kivaa ole - mutta välttämätöntä, mikäli aion joskus valmistua!

Tänään satoi vettä koko päivän, mutta maailma oli kaunis ja ihana! Olisin voinut istua vanhassa korituolissani ja nuuhkia piparminttua, salviaa ja timjamia, mutta en sitten ehtinyt. Huomenna sen teen, ihan varmasti! :)








8 kommenttia:

Vekarus kirjoitti...

Onnittelut, nyt se on ohi!

Kuulostaa hyvältä suunnitelmalta huomiseksi! Mukavaa päivää!

Kati kirjoitti...

Ihanaa! Hieno homma, ja sen kuuli jo äänestä kun soiteltiin että jes se on ohi nyt... Minäkin alan jo olla parempaan päin. Soitellaan!

Marge kirjoitti...

Hyvä homma, onnittelut!!:))Olet tehnyt valtavan urakan!!!
Ja suunnitelmasi kulostaa hyvältä!! Kunhan vain et unohda sitä korituolissa istumista ja nuuhkimista ja maailman menon ihmettelyä!;D Sopiiko kysyä, mitä opiskelet?

Jantiina kirjoitti...

Kiitos Vekarus, Kati ja Marge! Mukavaa viikonloppua teille kaikille :)

Marge; Opiskelen agrologiksi - jälkeenpäin olen kyllä harmitellut, kun en aloittanut tradenomi-opintoja...

Krisse kirjoitti...

Mukavaa sunnuntaita toivottaa Krisse

Pellon pientareella kirjoitti...

Huh, vihdoin! Nuuhmissuunnitelma kuulostaa hyvältä, lempiyrttejäni :). Onneksi heppa selvisi ähkystä, hui. Mukavia kesäpäiviä sinulle.

Jantiina kirjoitti...

Kiitos Krisse! :) Oikein mukavaa viikkoa sinulle!

Jantiina kirjoitti...

Pellon pientareella; Kiitos! :) Yrtit tuoksuvat ihanilta - ja maistuvat myös! Ja heppa tepastelee tarhassa tyytyväisenä :D Aurinkoisia päiviä sinulle!