perjantai 15. toukokuuta 2009

Puutarhahaaveilua

Sama homma jatkuu edelleen, eli poikivia mammoja ja vastasyntyneitä vasikoita vahditaan silmä kovana yötä päivää. Huoh... Vielä niitä vain on jäljellä.. Tämä tahtoisi nukkua, kuopsuttaa pihalla, nukkua, lukea kirjaa, nukkua ja nukkua... Muuten toukokuu on kyllä parhainta aikaa vuodesta, kun kaikki herää henkiin. Vihreää puskee maasta, puista ja pensaista. Ja ihana aurinko paistaa, vaikka kovin lämmintä ei vielä kyllä ole.

Kellariin oli kertynyt erinäisiä perennoja ja pensaita, olipa yksi luumupuukin, jotka olivat jääneet edellisenä (..ja sitä edellisenä ja sitä edellisenä..) kesänä istuttamatta. Pari viikkoa sitten kannoin ne kaikki ulos aurinkoon ja vannoin (taas) pyhästi, että tänä kesänä ne istutan. Talvi olisi hyvä aika tehdä puutarhasuunnitelmaa lukuisten kirjojeni innoittamana, mutta opiskelu on vienyt jo monta talvea. Joskus on käynyt mielessä, että mahtavatko puutarhaoppilaitosten opiskelijat tehdä suunnitelmia yksityisille esim. opinnäytetyönä. Sekin pitäisi selvittää jo syksyn aikana. Jonkinlainen visio koko pihapiiristä on muhinut mielessä jo kauan, mutta suunnitelma pitäisi laittaa ihan paperille, että olisi helpompi alkaa toteuttamaan sitä.

Vuosi sitten pihapiiristä purettiin vanha iso rakennus ja sen myötä sain laajennusta "puutarhaani". Viime kesänä istutin paikalle muutamia ruusuja, mutta vielä siinä on suuren suuri tyhjä tila. Luonnollisesti otin rakennuksen takana olleen entisen eläinten tarhan myös omaan henkilökohtaiseen käyttööni :)

Puutarhaohjelmissa kaikki käy niin näppärästi, paikalle tulee kätevät koneet ja työnaiset /-miehet ja viikon kuluttua kaikki on valmista. Tämän talon miehiä ei puutarhahommat pahemmin kiinnosta... Vain hirveän uhkailun ja kiristyksen myötä jotain pientä välillä tapahtuu. Vuosia sitten huomasin jonkun joskus heittäneen kaksi pitkää porakiveä viereiseen jokeen! Nostin asiasta kamalan mekkalan ja sain Miehen koneen puikkoihin ja hakemaan kiviä pihaan kukkapenkin reunaan. Kuljettajan ilmeestä olisi voinut päätellä, että olin pyytänyt ryöstämään pankin tai muuta vastaavaa... No, pääasia että kivet ovat nyt pihassa eivätkä joen pohjassa!


Tänä keväänä joen jäät miltei sulasivat paikoilleen, loput lähtivät 27.04.

6 kommenttia:

Hanna kirjoitti...

Kuulostaapa tutulta... -kaikki =)
Meillä ei poikimisruuhkiaole, muttamuuten on ollut veto poisjopidemmän aikaa. Nyt alkaa pikkuhiljaa tuntua, että jaksaa tarttua myös niihin vähemmän välttämättömiinkin hommiin. Piha on täysin hunningolla! Ja ne miehet... voin kuvitella ilmeet kuvaamassasi tilanteessa, meillä nähtiin silmien pyörittelyä, kun kielsin kaivinkonemiestä ruttaamasta vanhaa (ihan vain vähän risaa) hevosheinäharavaa, ja tuotatin sen miehellä pihaan. Mies ei voinut millään käsittää, että mitä se laitos pihassa oikein tekee!

Krisse kirjoitti...

Täällä lukusilla taas..oikein mukavaa viikonloppua. Toivotaan että kesä tulee piakkoin ja oikein lämpimänä...terveisin Krisse

tia kirjoitti...

Toivottavasti kohta saat aikaa myös puutarhanhoitoon, lukemiseen ja myös nukkumiseen josta voimia tulee, kauniita kevätpäiviä sinulle.

Jantiina kirjoitti...

Maatiaiselämää; Ehkä sinulla on ollut ns. kevätväsymystä.. ja jokapäiväisten hommien lisäksi remonttiprojektin suunnittelu ja toteutus vie kyllä voimia. Onneksi auringonpaiste ja lähestyvä kesä piristävät! Mukava aina kuulla, että on muitakin, jotka vaalivat vanhaa "roinaa", miehistä huolimatta... :)

Krisse; Kiitos! Oikein mukavaa viikkoa sinulle myös!

Tia; Kiitos! Odotan todella sitä aikaa... Lämpöistä kevättä myös sinulle :)

Piritta kirjoitti...

Minä osallistuin tänä keväänä Kekkilän arvontaan ja ajattelin voittaa sellaisen tehotiimin takapihalleni :) Jos sitten tulisi kerralla valmista! Nurtsi vaan rullalta ja kukatkin kukkii jo valmiiksi istutushetkellä!

Jantiina kirjoitti...

Tirlitta; Se olisi unelmapalkinto ja olisi tarpeen tännekin ;) Pidän peukkuja, että voitat! :)