Missä se viipyy? Leuto talvi? Kasvihuoneilmiö?? Vaikuttaa vahvasti lähestyvältä jääkaudelta! Pakkanen paukkuu nurkissa, ulkona jäätyy pystyyn ja sisälläkin on krooninen vilu. Nämä tunnelmalliset satavanhat talot eivät ole talvella hirveän idyllisiä. Eräänä yönä lämpökeskus oli lakannut toimimasta ja nostalgiset vanhat ajat ennen lämpökeskusta tulivat mieleen. Silloin kannettiin selkä vääränä puita kattilanpesään koko päivä, että pysyttiin yön yli sulana. Aamulla heräsi taatusti, kun loikkasi lämpimän peiton alta pois. Ja ensimmäisenä raapimaan tulitikkuja pesän luukulle, että pääsi navetan jälkeen suihkuun. En ole koskaan ollut talvi-ihminen ja nyt olen asiasta entistä vakuuttuneempi. Luoja, että kaipaan kesää!!! Luntakin on satametriä ja kestää varmaan ikuisuuden, että se sulaa pois! Yleensä aurinko on jo helmikuussa ihan vähän lämmittänyt, mutta ei nyt. Naama vain jäätyy ja menee entistä valkoisemmaksi...
Kissavanhukset ovat jostakin syystä alkaneet käydä ulkona, vaikka eivät ole moneen talveen sitä tehneet. Ehkä inhoavat uutta kuiviketta pisuaarissa? Ja joku täällä on sitten ihan hermona, että unohtaa päästäneensä ne ulos ja jäätyvät poloiset oven taakse. Istun tietokoneen ääressä tuntikausia kirjoittamassa "laadukkaita, ympäristöystävällisiä" juttuja opinahjooni, ja jos ei puhelin soi tai joku ilmaannu työhuoneen ovelle kyselemään jotain, niin muu maailma katoaa. Ravaan siis jatkuvasti laskemassa senioreita (2kpl), että ovat paikalla.
Hevosten kanssa on ollut ihan mielettömän ihana touhuta, vaikka ratsastusharjoittelu ei ajan puutteen vuoksi juurikaan ole edennyt. Vanhaherra tosin karkasi käpälästä eräänä päivänä ja juoksi harja hulmuten maantiellä edestakaisin! Onneksi ne kolme autoa, jotka päivän aikana tiellä ajavat, eivät juuri silloin kaahanneet ohi. Täytyy myöntää, että sydän hieman läpätti, kun harppasin ottamaan sitä kiinni. Siinä se seisoi keskellä tietä, pää pystyssä, vauhdista huumaantuneena. Näyttelin rohkeaa, nappasin riimunarusta ja lähdin taluttamaan takaisin pihaan. Kujan suulla tämä päättikin vielä nauttia vapaudestaan ja pyörsi postilaatikoiden takaa sulavasti takaisin tielle! Ja joku rähmällään hangessa huutelemassa... Tyttö sai lopulta karkulaisen kiinni. Olin aikalailla pöyristynyt, että se teki moisen tempun. Minulle! Luulin, että olimme jo ylimmät ystävät! Kyllähän se sitten hyvitteli hieromalla ylähuulellaan takin hihaa ja olkapäätä... Ei kait sellaiselle voi sitten kaunaa kantaa... ;) Toinen herroista on myös alkanut vaatia huomiota, aamulla ennen tarhaan menoa rapsutellaan ja jutellaan mukavia. Yhdessä kulkeminen sujuu myös huomattavasti rauhallisemmin kuin ennen. Enää en juokse pää kolmantena jalkana edellä, vaan pyydän hidastamaan vauhtia ja sitten mennään rauhallisesti. Kehitystä on siis hommassa tapahtunut!
Montako yötä vielä pitää nukkua, että tuoksuherneet kukkivat?
...ja krassit?
..ja kasvihuone on täynnä vihreää?
..ja ilma on helteestä pysähtynyt?
8 kommenttia:
Hyi hyi, eipäs laitella tuollaisia kuvia! :) Aikamoinen viime kyllä jaloissa taas viuhahtelee, toivottavasti ei nyt ihan kauhea myrskytuuli tänne tulisi. Kyllä se kesä sieltä vielä tulee! Ja täällä kyllä aurinko jo lämmittää :).
Jos tätä menoa jatkuu kohta meidän ikkunoista ei lumikasojen takaa näy mitään ja pakkanen hyydyttää verenkiertoni.
Vai että heppa sai kevätpyörähdyksen aikaan, teki sille varmaan hyvää.
Kissoillekin on varmaan tullut kevättä rintaan kun ulkona ovat alkaneet käymään, ei siinä mittaria katsota.
Oi ja voi, juuri pari päivää sitten suunnittelin krasseille paikkaa. Ja kaipasin niiiin kovasti hajuherneiden tuoksua! Ja ihmettelin, missä siemenluettelot viipyy. (Vaikka en kyllä taaskaan saa kylvettyä puoliakaan suunnitelluista...)
Kyllä, kesä saisi jo todellakin tulla!
Pellon pientareella; No en millään voinut olla laittamatta... pitää jo alkaa orientoitua, ettei se kesä pääse sitten täysin yllättämään... ;) Tänään on tuullut sataa, pakkasta "vain" 17 HRRRR....
Tia; Tuntuu tosiaan koko pitkän maamme jokaisessa osassa olevan tänä talvena lunta ja pakkasta. Toivottavasti kesä on helteinen ja vain yöllä sataa :) Hevosten, kissojen ja koirien kanssa sattuu ja tapahtuu aina! :)
Maatiaiselämää; Sama juttu täällä, suunnittelen kylvöjä ja istutuksia, hamstraan siemeniä ja sipuleita ja sitten ne unohtuvat kaikessa kiireessä...
Ihanan kesäisiä kuvia....lämmittää kyllä mieltä kun tuntuu, et luut ei oo vieläkään kunnolla lämmenneet -32 asteen pakkasista, jotka oli vähän aikaa sitten....
-N-; Täällä on myös ollut yli 30 astetta! Eikä paljon naurattanut... Odotamme nyt vain helteistä kesää ja sen verran sadetta, että heinä kasvaa :)
Kesää minäkin ootan...onpas runsas krassipensas..upean näköinen...
Kiitos Krisse! :) Oikein ihana, kun kirjauduit myös lukijaksi :)
Lähetä kommentti