torstai 16. lokakuuta 2008

Aarteita 1

Olen näköjään oikea mestari haalimaan esineitä, jotka voidaan luokitella kategoriaan "aarteita"! Olen onnistunut hankkimaan suvun neljä, luultavasti ainoaa jäljellä olevaa, Amerikan arkkua! Aikoinaan ne ovat seilanneet meriä Amerikan ja Suomen välillä. Matka rahtilaivalla on kestänyt kuulemani mukaan kuukauden päivät.

Mummini ja melkein kaikki hänen sisaruksensa matkustivat rapakon taakse työn perässä. Kaikki muut, mummia ja yhtä hänen veljeään lukuun ottamatta, jäivät sinne pysyvästi asumaan. Pula-aikana sukulaiset lähettivät sitten Suomeen arkkuja, joissa oli vaatteita ja kenkiä. Arvatenkin lähetykset olivat hyvin tervetulleita!

Mummini olisi ehkä myös jäänyt sille tielleen, mutta kun hän lähti käymään kotimaassaan lomalla ja perille päästyään sai kuulla isänsä kuolleen hiljattain, ei hän voinut jättää äitiään. Amerikkaan jäi sulhanen, työpaikka ja asunto. Joskus lapsena kuvittelin, millaista olisi elämäni ollut Amerikan ihmemaassa... mutta ehkäpä minua ei olisi olemassakaan, jos mummini sinne olisi jäänyt..


Arkun päällä asustaa hiiripariskunta, joka istuskelee erään toisen aarteeni päällä; Maapallon eläinkuvasto, vuodelta 1955! Siinä on peräti 2579 kuvaa, joista muutama jopa värillinen!




11 kommenttia:

Elina kirjoitti...

Upea arkku! Ja miten hienoa, että ovat vielä oman sukusi aarteita ja tarinat tarkalleen tiedossasi. Pääsevätköhän nuo vielä joskus matkalle jonnekin :-)

Ilona kirjoitti...

Upea! Todellakin oikea aarre tarinoineen kaikkineen.

Jantiina kirjoitti...

Elina ja Ilona! Kiitos kommenteista! :) Tarinat tekevät esineistä vielä arvokkaampia, kuin mitä ne jo itsessään ovat!

Kati kirjoitti...

Moi! Kaunis se tuo arkku on, niin kuvassa kuin luonnossa. Kirjoita tarina ylös ja liitä arkun sisäkanteen, muistaa pojatkin sitten ja poikien lapset aikanaan...Hiiret on kivoja ja lamppukin hieno. Käymään on melkein taas päästävä, että pääsee hiplaamaan noita ihanuuksia. Mukavaa perjantaita niin kotia kuin opiskelujen saralle.

Jantiina kirjoitti...

Kiitos Kati! Odottelen edelleen käyntiäsi... ;)

Anonyymi kirjoitti...

Upea arkku!

Karita

Aatulan Äiskä kirjoitti...

Tulin vastavierailulle ja voi mikä ihanuuksien ihanuus-blogi täältäkin löytyi! Menen jatkamaan vanhempia päivityksiäsi, mielenkiintoisia juttuja;-)

PS:Meillä elettiin pitkäperjantaina kauhun hetket, rakas karvakaveri oli lähellä kuolla kohtutulehdukseen. Nyt kun kaikki on ohi, ei ole ikävä ollut juoksuaikoja täälläkään puhumattakaan valeraskauksista.

tina kirjoitti...

Ihanat arkut matkustelemaan vaan nyt sitten laivankannelle tuuleen seisomaan horisonttiin katsoen...:0).

Jantiina kirjoitti...

Karita; Kiitos! :)

Aatulan Äiskä; Mukava kun tulit! :) Oikeassa olet tuosta leikkauksesta! Onneksi teidän karvakaverinne selvisi!!!

Tina; Itse asiassa keskiviikkona lähdetään... taidan kuitenkin ottaa vähän pienempiä kapsäkkejä.. ;)

Sanna-Mari kirjoitti...

On muuten kyllä aivan todellisia oikeita aarteita tuollaiset! Vitsi kun itsekin saisin vastaavia joskus haalittua, niin taivaassa luulisin olevani! :)

Jantiina kirjoitti...

Hei Sanna-Mari! Mukava nähdä sinut taas täällä! Täytyy myöntää, että minulla on ollut onnea saada noita esineitä! Toivottavasti saat omasi jossakin vaiheessa!! :)