Neiti Paitaressu

Neiti Karvapää on tällä hetkellä Neiti Paitaressu. Eilen kävimme eläinlääkärin luona ja neidille suoritettiin operaatio, jolla suvunjatkamiskyky poistui... Ei ollut todellakaan helppo päätös viedä toinen moiseen rääkkiin! Olin tilannut ajan jo aiemmin, mutta silloin suunnitelmiin tuli muutos... (..oikeastaan peruin sen itse, vaikka en ole kehdannut myöntää kaikille, että olen näin onneton tunteilija...)

Neidin juoksuajat ovat olleet melkein joka kerta tuskaa, hikeä ja kyyneliä.. Monenmoista sulho-ehdokasta on nurkissa pyörinyt ja neiti itse ei mikään siveyden sipuli näytä olevan.. Ensimmäinen juoksu 9 kuukauden ikäisenä sai aikaan monen päivän reissun erään Don Juanin matkassa, ei-toivotun raskauden ja sen keskeytyksen... Sitä huolta ja tuskaa mitä kotona koettiin, kun pariskuntaa etsittiin melkein koko kylän voimin, ei voi sanoin kuvata!! Loppujen lopuksi kaikki päättyi hyvin, mutta aina sama pelko on vallannut mielen, kun ne päivät ovat koittaneet.. Ja onhan sitä juostu, ja ajettu autolla, ja karjuttu perään, ja tiirailtu pilkkopimeässä metsässä taskulampun kanssa..

En ole koskaan edes harkinnut perheenlisäystä neidille! Epäilen, että meillä olisi sen jälkeen ollut pysyvästi 12 karvanaamaa talossa ja eräät kaksijalkaiset olisivat saattaneet vaihtaa maisemaa..

Kun vatvoin operaation etuja ja haittoja, siinä taistelivat järki ja tunteet.. Neidin kasvattaja sanoi minulle jo tuskastuneena, että "hyvä ihminen!... tee se!" Olinko hyvä? vai paha? kamala? raakalainen? kurja ketale? tunteeton roisto?

Eilen sinne sitten mentiin.. Olin henkisesti valmistautunut pitelemään omaa pientäni käpälästä koko operaation ajan, mutta eläinlääkäri toimitti minut "poimimaan marjoja metsästä".. Ajattelin kyllä pieniä piruja, kun ajoin kotiin! Sijaistoimintona ompelin sitten keittiön puusohvan tyynyihin päällisiä..

Yllättävän hyvin neiti on leikkauksesta alkanut toipua! Antibiootit ja kipulääkkeet tietysti auttavat asiaa, ja yö nukuttiin yhdessä pirtin lattialla.. Ei tosiaan mitään itkua ja valitusta.. tai edes syyttäviä katseita! Ehkäpä päätös oli loppujen lopuksi oikea, molempien osapuolten kannalta... Neiti saa jatkaa huoletonta neiti-elämäänsä luonamme toivottavasti lukuisia vuosia!!